Kyläyhdistys

Lankojärvi-Matinlompolon kyläyhdistys ry perustettiin yli 40 vuotta sitten. Siitä lähtien se on tehnyt historiaa; tai oikeasti ne ihmiset, jotka ovat toimineet yhdistyksessä.

Yleistä

Kun katsoo yhdistyksen sääntöjä, niin sieltä löytyy mm. että ”yhdistyksen on edistettävä asukkaiden yleisiä elinmahdollisuuksia ja hyvinvointia. Sen on järjestettävä virkistys ja huvitilaisuuksia sekä urheiluun ja vapaa-aikaan liittyviä tapahtumia ja on pidettävä yhteyttä muihin yhdistyksiin.”

Tämmöistähän oli tehty iät ja ajat ennen yhdistyksen perustamistakin. On tehty porukalla, on tehty naapuriapuna ja on tehty talkootyönä. Yhdistyksen perustaminen toi kuitenkin toimintaan järjestelmällisyyttä – saatiin mm. pitää arpajaisia eli rahan keruukin järjestyi, ja tiedettiin kenen puoleen tarvittaessa kääntyä.

Kylässä oli ollut ja on edelleen myös muita yhdistyksiä, jotka toimivat tai ovat toimineet kylän hyväksi. Metsästysseurat, diakoniakylätoimikunta, maa- ja kotitalousnaiset, nuorisoseura, Lankomiehet, vesiosuuskunnat, kalastuskunta, katuvalo- yhdistykset, puimaosuuskunnat jne. Osa asukkaista on toiminut kaikissa näissä. No ei ehkä sekä Lankomiehissä että maatalousnaisissa. Kaikki em. ovat tehneet tai tekevät arvokasta työtä kukin sarallaan, mutta kyläyhdistykselle on valunut näiltä erilaisia tehtäviä.

Ensimmäinen kylätoimikunta perustettiin siis 40 vuotta sitten ja sen puheenjohtajaksi valittiin Lea Mäkikyrö ja sihteeriksi Kerttu Matinlompolo. Tämän historiallisen toimikunnan muiksi jäseniksi valittiin Kaarlo Harila, Heikki Keränen, Matti Kuusijärvi, Sinikka Mäki ja Usko Vaara. On huomattava, että Matinlompolossa toimi oma kylätoimikunta jonkin aikaa, mutta nämä yhdistyivät 1990-luvulla Lankojärvi-Matinlompolon kylätoimikunnaksi. Yhdistyksen rekisteröinti tapahtui vasta 1997.

Töitä on tehty

Puheenjohtajia on ehtinyt olla ja mennä: Lea Mäkikyrö, Heikki Keränen, Eero Mäntyranta, Martti Matinlompolo, Simo Keränen, Satu Saukkoriipi, Erkki Torikka ja Risto Kuusijärvi, joka johtaa puhetta kuluvana kautena

Menneillä vuosikymmenillä on jäänyt mieleen muutakin kuin puheenjohtajat, asioita on paljon ja enimmin niitä löytyy jopa kirjatuttuna tietona pöytäkirjoista ja muistioista. Esimerkkinä on vaikkapa aloite alueen yhteisestä vesiosuuskunnasta. Se ajatus lähti kyläkokouksesta vuonna 1980. Muitakin isoja aikaan saannoksia voidaan yhdistyksen tilille kirjata. Ehkä tärkein niistä oli koulun remontti ja liikuntasalin rakentaminen -80 luvulla. Tällöin yhdistyksen puheenjohtajana oli Eero Mäntyranta, joka jatkoi omaa toimikauttaan, jotta sai hankkeen valmiiksi. Niinpä koulun vihkiäisiä vietettiin maaliskuussa -89, jolloin Eero lahjoitti salin seinällä olevaan vitriiniin elämästään ja urheilu-urastaan kertovaa materiaalia.

80-luvun lopulla kyläyhdistys ajoi Vaaraniemenlahden ruoppausta ja samassa yhteydessä rakennettiin myös uimaranta pukukoppeineen – ne taitavat nyt olla muussa käytössä – veneenlaskupaikka ja veneväyläkin ulos lahdesta siltä varalta, että jos joku haluaa lähteä täältä pois. Esimerkiksi vuonna -90 tehtiin talkootöitä yli 1000 tuntia, kun rakennettiin nuotta ja raivausnuotta ja hankittiin nuottalautta; silloin kunnostettiin Lankojärveä.

Aloitteita on ideoitu kylien kehittämiseksi ja on niitä saatu toteutettuakin. Kyläläisten tutkittavissa ovat ilmoitustaulut, joissa kylän tapahtumista kerrotaan, Konttajoen melontareitti on käytössä, osa kyläläisistä nauttii tievalaistuksesta ja nopeusrajoituksetkin ovat olleet esillä. No, kevyenliikenteen väylä on saamatta, pysäkkikatoksia ei näy eikä lehtien varhaisjakelukaan oikein toimi. Tai ehkä ei ole tai ei toimi ainakaan vielä.

Kuitenkin esikoulu haluttiin ja saatiin 1994., vaikka ei sitäkään enää ole.

Rahaa on tarvittu

Rahakin on ollut esillä pitkin historiaa. Sitä on kerätty toimintaa varten mm. pitämällä erikokoisia arpajaisia, käyty turuilla ja toreilla ja maaseutunäyttelyssä myyntikojun kanssa, järjestetty huvitilaisuuksia ja talkoiltu eri tilaisuuksissa. Rahaa on saatu myös kunnalta latuavustuksena ja tietenkin EU-hankkeiden myötä

Kyläyhdistys on muistanut markka-aikana uusia rakentajia tupaantuliaisrahalla. Joskus rahatilanne on ollut tiukalla, mutta onnistuneesti on hyödynnetty EU-hankkeita. Näillä rahoilla rakennettiin vuonna 1997 Eeron polku Pallistajalle, pari vuotta myöhemmin Eeron elämästä kertova näyttely. Iso ponnistus oli myös 2007, kun Vaaraniemenlahteen valmistui uusi kota, joka sai nimekseen Kiekerö-kota. Siitä tuli yhdistyksen ”kotipaikka”. Kiekerön rakennusluvassa näytteli isoa roolia noin-sana ja Pekka Tuomas, mutta noin vain kota saatiin. Sinnehän tanssilavakin täältä sitten siirrettiin ja sinne hankittiin viime vuonna tanssilavan kate sekä suurteltta – tosi tarpeelliset tämmöisen kesän aikana. Viime aikojen näkyvimpänä saavutuksena on beach volley areena ja voimistelu- tai venyttelyvälieet. Kaikki tämä on vaatinut työtä ja työtä, mm. 2018 tehtiin noin kahdeksan ihmisen kuukautinen työaika talkoina pelkästään niissä projekteissa, joihin avustusten ja maksujen vuoksi oli laskettava työtunnit. Siihen päälle tuli tietenkin muu työ vaikka tanssien jäerjetämisessä.

Kunnan kylärahaa on saatu ja käytetty erilaisiin hankkeisiin, kuten tanssilavan tarvikkeisiin. Edelleen aikaa ja raahaa vaatinutta toimintaa on löytynyt rakennettaessa laavuja järven rannalle ja teetettäessä vuonna -95 mökkiesite vuokralle tarjottavista vapaa-ajan asunnoista. Kyläsuunnitelmia tehtiin kaksi sekä 80-luvulla ja 90-luvulla, viimeisin on vuodelta 2016. Varsinkin ensimmäinen oli merkittävä, sillä se oli silloin hyvin harvinainen koko Suomessa ja taisi olla Lapissakin ensimmäinen. Vuonna 1996 tehtiin ympäristösuunnitelma Lapin maaseutukeskuksen ja puutarha-alan oppilaitoksen oppilaiden kanssa

Muutakin on tehty

Kyläyhdistys oli 1992 – 1994 mukana Lapin kylien ”Toimintakylä-projekteissa”. Samoin se on osallistunut aktiivisesti eri tavoin Lapin kyläasian neuvottelukunnan toimintaan. Niinpä yhdistys on palkittu kunniamaininnoilla useaan kertaan: Kunniakirja ympäristökylä- kilpailussa v. 1992 (Nurkat kuntoon projekti), vuonna 1996 saatiin valtakunnallinen kyläasiain neuvottelukunnan kunniakirja ansiokkaasta työstä perinnekulttuurin hyväksi. Vuonna 2001 oltiin yksi neljästä Suomessa kunniamaininnan saaneista kylistä ja Lapin kylien kilpailussa toinen.

Vuosien saatossa on työllistetty kylätyöntekijöitä, ylläpidetty hiihtolatuja koulun ympäristössä ja viime vuosina myös ajettu tampparilla Kiekeröltä Matinlompoloon. Erilaisia rakennushankkeita on viety eteenpäin; latoakin on kuljetettu ihan kirjaimellisesti paikasta toiseen. Nyt se on saanut olla rauhassa 5 vuotta siellä Kiekerön helmassa.

Yhdistyksen sääntöjen mukaan ”yhdistyksen on edistettävä asukkaiden yleisiä elinmahdollisuuksia ja hyvinvointia”. Niinpä yhdistys on pitänyt erilaisia tapahtumia kuten uudenvuoden vastaanottoja, kesäkauden päättäjäisiä, kyläkirppareita, juhannusjuhlia, pikkujouluja, äitienpäiviä ja kerran isänpäivänkin. Näyttävä saavutus oli myös kyläjuhla ja kyläkirja ”Kylät sydämissämme” vuonna 2008. Teatterimatkoja on tehty sekä Rovaniemelle että Kemiin. Kyläkokouksia on järjestetty pitkin historiaa, viimeksi tämän koulurakennuksen tiimoilta. Tulevaisuuttakin on haluttu varmistaa, niinpä lapsille on järjestetty useana vuonna onginta- ja hiihtokilpailuja – eri aikoina tietenkin.

Mikko alatalo laulaa ”Yhdentoista virran maassa”, että siellä vastustetaan kaikkea. ”Sieltä maasta, jossa kasvoin, on aina menty vastaan, jopa itseään vastaan”. No, on yhdistyskin pannut vastaan. Vastustettiin kalanviljelylaitoksen rakentamista Peuralompoloon v. 1982 koska pelättiin pohjavesien pilaantuvan, eikä sitä sinne tullut. Lisäksi on vastustettu postin, osuuspankin konttorin ja kiertävän päiväkodin lakkauttamista, mutta kuinkas siinä on käynyt.

Toiminnassa on ollut nousuja ja laskuja, mm. perinteiset Juhannuskieriäiset on hiipuneet parina viime vuonna eikä Eukonkannon karaokekisojakaan ole enää ollut.

Kuitenkin kuluvana juhlavuotenakin on tapahtumia ollut ja tulee olemaan. Kyläyhdistys järjesti taannoin koulun liikuntasalissa ”Mr. Seefeld – jäljet lumessa” elokuvan ensi-illan. Vappuriehaa ja erilaisia tapahtumia järjestetään edelleen

Kyläyhdistys elää ja tekee uutta historiaa tulee hetki hetkeltä. Ollaan ylpeitä siitä!