Kylät

Kylät sydämissämme

Lankojärveä

Lankojärven ja Matinlompolon kylien väki tunnetaan vireistä ihmisistä ja monipuolisesta osaamisestaan kautta historian. Tunnetuin nimi maailmalla on eittämättä Lankojärvellä syntynyt ja loppuelämänsä kylällä asunut Eero Mäntyranta. Hänen suuret voittonsa 1960-luvulta eivät unohdu koskaan urheilevan maailman mielistä. Niiden lumien muisto elää pitkään. Kulttuurin saralta tunnetaan kirjailijat Unto Matinlompolo ja Eila Enbuske. Musiikin puolella on löytynyt kautta historian osaajia. Nimet Pekka Ylisirkka, Enbusken ja Mantereen veljekset, Harri Kuusijärvi ja mieskuoro Lankomiehet tunnetaan laajalti.

Asutuksen alkujuuret

Kyliemme ensimmäinen asukas ruotusotamies Heikki Heikinpoika Färdig, myöh. Matinlompolo saapui seudulle 1760-luvulla. Hän asettui Matinlompolon kylään isännöimäänsä Heikin taloon. Vähitellen asutus levisi Lankojärven suuntaan.

1900-luvun alkuvuosikymmenet vilkasta rakentamisen aikaa

Maa- ja metsätalous työllisti kyliemme asukkaita viime vuosisadan alkuvaiheessa. Aivan lähialueella ei suuria savotoita ollut, joten kylän miesten oli lähdettävä muualle töitä hakemaan. Kulkuyhteydet alkoivat myös parantua vähitellen. Maantie välille Saukkoriipi – Lankojärvi valmistui v. 1935, Koutuksentie v. 1955 ja Lankojärven Itäpuolentie v. 1959.  Ensimmäinen kauppa aloitti kylässä toimintansa 1930-luvun lopulla. (Alma Jolman kauppa)

Matinlompolon kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1923 vuokratiloissa. Ensimmäinen koulurakennus valmistui nykyiselle paikalleen kuusi vuotta myöhemmin. Salamaniskusta alkunsa saanut tulipalo tuhosi sen kesällä 1944. Uusi koulurakennus valmistui kuitenkin neljän vuoden päästä sodan päätyttyä. Sen nimi muuttui vuonna 1955 Lankojärven kansakouluksi ja nykyiseen muotonsa rakennus sai ison laajennuksen myötä 1989.

1950 ja 1960-luvuilla kehitys jatkui voimakkaana

Sodan jälkeinen aika 1950- luvulla oli voimakasta jälleenrakentamisen ja maauskon aikaa. Väestö kasvoi nopeasti, uudisrakennuksia syntyi tiuhaan tahtiin ja maa- ja metsätalous oli voimissaan. Kauppoja oli parhaimmillaan neljä samaan aikaan toiminnassa. Sähköt tulivat kylään 1950-luvun puolivälissä. Harrastustoiminta oli vilkasta, siitä pitivät huolen mm. maamiesseura, nuorisoseura sekä poliittiset paikallisyhdistykset. Asukkaita oli enimmillään 648 henkilöä 1960-luvun puolivälissä..

Toimintansa avaa 1.9.1966 Heikki ja Arja Raution kyläkauppa, joka edelleen toimii osin uuden sukupolven vetämänä.

Eero Mäntyranta nousi 1960-luvulla maailman parhaaksi hiihtäjäksi. Hänen voittojensa jälkeen Pellon ja myös Lankojärven kylän tunnettavuus kohosi ympäri maailman. Kyläläiset ovat sankoin joukon vastaanottamassa talvella 1964 Kolhoonniemessä kylän suurta poikaa, joka saapuu puolisonsa Rakelin kanssa synnyinkotinsa pihaan helikopterilla.

1970–1980 väki vähenee ja osa palaa takaisin

1960-luvun lopulla kaikki muuttui. Työt loppuivat, pienimuotoinen maanviljelys menetti kannattavuutensa ja palvelut alkoivat kaikota entistä kauemmaksi. Tästä kaikesta seurasi raju muuttoaalto, joka ei sivuuttanut juuri yhtään Lapin sivukylää.

Kaikilta ei usko kuitenkaan mennyt ja 1970 ja 1980- luvuilla tapahtui kylissämme edelleen kehitystä monella tapaa. Lankojärvelle saatiin tievalot v. 1975 ja Matinlompoloon muutama vuosi myöhemmin. Kylätoiminta sai alkunsa vuonna 1979 ja kylien yhteinen vesijohto rakennettiin v. 1982- 1983. Näihin aikoihin alkoi paluumuuttajia tulla takaisin isiensä maille ja uudisrakennuksia syntyi pitkin vuosikymmentä.

Lankojärvi –Matinlompolo 2000-luvulla

Kylämme elävät tällä hetkellä eräänlaisessa murroksessa. Tulevaisuuden osalta on vaikea tarkalleen arvioida mihin kehitys johtaa. Perusasiat ja – palvelut kylissämme ovat kuitenkin kunnossa. Onneksi meillä on edelleen toiminnassa oleva kauppa ja muutakin pienyritystoimintaa on kohtuullisen hyvin. Meillä on piensaha, kotileipomo, traktoriyrittäjiä, maaseutuyritys jne.  Asukkaita on tällä hetkellä noin 200 henkeä.

Tulevaisuudessa on kuitenkin uhka, että kiinteistöjä jää tyhjilleen. Se on toisaalta haaste ja mahdollisuus.  Tyhjilleen jääneitä kiinteistöjä tulee aktiivisesti markkinoida ulospäin.  Hintataso maaseudun taloilla on huomattavasti alempi kuin kaupungeissa. Uudet tulijat tuovat tullessaan myös uusia ajatuksia pieneen yhteisöömme, mikä on nähtävä pelkästään positiivisena asiana.  Lähialueen matkailukeskukset ja kaivostoiminnan tulevaisuus saattaa hyvinkin mullistaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia elämiseen. Puhdas ilma, hyvä juomavesi ja kaunis asuinympäristö voivat olla hyvinkin suuria valttejamme 2020-luvulla.

Kylien voimavarat

Sijainti Pello-Rovaniemi tien varressa, kaunis kylämaisema sekä kaunis luonto vaaroineen ja järvineen.

Ympäristössä puhdas luonto ja ilma, tilaa ja tonttimaata löytyy, sopivan kokoinen asuinpaikka ja tekemistä löytyy. Hyvää, raikasta vettä saa vesiyhtymästä ja osassa kylää turvaa tuovat katuvalot.

Toimintamahdollisuuksiakin löytyy: mm. Vaaraniemenlahden vapaa-ajan keskukus, josta löytyy mm. Kiekerö-kota, uimaranta ja Beach Wolley-kenttä. Lisäksi ympäristöstä löytyvät Eeron polku, sekä hyvät marjapaikat että metsästysmaat ja kalavedet, laavut järven rannalla ja pitkospuureitti